Timi Hagertille tärkeintä taksiyrittäjänä on luotettavuus

Timi Hagert on kokenut työurallaan haasteita työuupumuksesta ennakkoluuloihin, mutta kaksi vuotta sitten intohimo taksialaan teki hänestä yrittäjän.

Valkoinen tilataksi. Juuri siellä Timi Hagert haluaa tulla haastatelluksi – siis omassa työpaikassaan.

Auton kyljessä lukee Taxina Oy. Kyseessä on Hagertin oma yritys, jonka hän perusti kaksi vuotta sitten keskellä ensimmäistä koronakevättä. Alkuun Taxinan muodostivat yksi mies ja auto, mutta sittemmin työntekijöiden lukumäärä on kasvanut viiteen ja kulkupelien kuuteen.

Haaveena on, että muutaman vuoden päästä yritystä luotsaisivat Hagertin omat lapset.

Nyt Hagert sulkee puhelimen ja taksisovelluksen voidakseen keskittyä kertomaan, kuinka hän päätyi taksialalle ja yrittäjäksi. Edessä on tapahtumarikas kertomus.

Työpaikkoja ja tutkintoja

Hagertin ensimmäinen ammatti oli levyseppähitsaaja. Ammattikoulusta valmistuttuaan hän pääsi harjoitteluun Otavan sahalle ja päätyi viettämään siellä työuransa 12 ensimmäistä vuotta. Omistajavaihdoksen myötä iso osa työkavereista joutui irtisanomisuhan alle, mutta Hagert lähti vapaaehtoisesti. Oli aika kokeilla jotain muuta.

Pian irtisanoutumisen jälkeen Hagertin päätti kokeilla siipiään yrittäjänä. Oma yritys sai nimekseen Dihex Oy, ja se valmisti metallituotteita erityisesti ravi- ja ratsastusurheilun tarpeisiin. Karsinaelementtien, hevoskuljetuskärryjen ja muun aiheeseen liittyvän lisäksi Hagert valmisti esimerkiksi bussipysäkkien katoksia.

Dihexin aikaan Hagert kohtasi vastoinkäymisiä niin työpaikalla kuin sen ulkopuolella. Hagertilla oli maksettavanaan suuri velkataakka, minkä lisäksi täytyi selviytyä avioerosta ja työuupumuksesta.

• Työpäiväni saattoivat kestää 16 tuntia. En pysynyt paikallaan, ja olin ärtynyt ja pahoinvoiva. Onneksi ympärillä oli hyviä ihmisiä, jotka sanoivat, että vaihda alaa. Tee jotain mielekästä, Hagert kertoo.

Hagert alkoi haaveilla kiinteistövälittäjän urasta ja hankki tehtävää varten kiinteistöedustajan ja myyjän tutkinnot. Työnhaku kuitenkin tyssäsi ennakkoluuloihin, joita Hagert romanina kohtasi.

TE-toimistossa Hagert törmäsi taksiyrittäjään, joka lupasi Hagertille työpaikan heti, kun tämä saisi taksiluvan. Aiemman syrjintäkokemuksen myötä Hagert huomasi suhtautuvansa tarjoukseen varautuneesti, mutta rohkaistui kuitenkin tarttumaan jälleen uuteen haasteeseen.

Automatka Mikkelistä Ristiinaan oli alku taksinkuljettajan uralle

Kyseisellä taksiyrittäjällä oli upouusi BMW, jolla hän ajoi Mikkelin keskustaan tapaamaan taksiluvan saanutta Hagertia. Yrittäjä hyppäsi apukuljettajan paikalle ja pyysi Hagertia ajamaan Ristiinaan. Ajelun päätteeksi Hagertilla oli uusi työpaikka.

12 vuotta myöhemmin Hagert oli kokenut taksinkuljettaja, joka toimi esimiehenä ja veti 28 auton tiimiä Mikkelin ja Savonlinnan alueella. Sitten koitti ensimmäinen koronakevät.

Takseilta katosivat lähes kaikki asiakkaat. Hagertin työnantaja, joka omisti yli 500 autoa, meni konkurssiin.

Siitä huolimatta Hagertissa paloi halu perustaa oma taksiyritys.

– Tuttu kirjanpitäjä sanoi tienneensä aina, että olin sekopää, mutta nyt olin mennyt aivan sekaisin, Hagert nauraa.

Hagert oli luottavainen, että aiemmissa työpaikoissa vakiintunut asiakaskunta riittäisi kannattelemaan häntä korona-ajasta huolimatta – etenkin, sillä moni saman alan yritys oli joutunut lopettamaan liiketoimintansa Mikkelissä. Myös konkurssiin mennyt työnantaja halusi osoittaa Hagertille tukensa ja myi hänelle yhden autoistaan vain kahden kuukauden palkkaa ja kesälomarahoja vastaan.

Ala vaatii omistautumista

Koronan lisäksi Hagert joutui taistelemaan samoja ennakkoluuloja vastaan kuin aiemmissa työpaikoissaan.

– Jos minulla romanimiehenä ei ole näyttöä, että tuo jätkä on todella hyvä, niin minun on tehtävä kymmenkertainen työ osoittaakseni sen.

Vaikka yritys on sittemmin menestynyt ja kasvanut huomattavasti, tahtoo Hagert korostaa, ettei taksiyrittäjän työ ole koskaan helppoa. Kahdeksan tunnin työpäivillä ei hänen mukaansa tulla noin vain toimeen, ja erityisesti taksilain uudistuksen jälkeen yritykset saavat tehdä toden teolla töitä uskottavuutensa ja luotettavuutensa eteen.

– Jos joku luulee, että taksiyrittäjän työ on ruusuilla tanssimista, voi lopettaa alkuunsa.

Taksiyrittäjänä Hagert osallistuu usein myös kilpailutuksiin, jotka joskus voitetaan, joskus hävitään – vaikka vain kahden sentin erolla. Kilpailutuksissa ja muissa paperitöissä Hagert on kääntynyt usein Mikkelin uusyrityskeskuksen Heli Tavastin puoleen.

– Ilman uusyrityskeskusta ja Heli Tavastia en olisi tässä. Hän on se ihminen, joka on aina kannustanut ja jolta löytyy aina aikaa. Kun osallistuin ensimmäistä kertaa kilpailutukseen ja tarjoukseni meni läpi, vein Helille ruusuja työpaikalle.

Kuvat ja teksti: Lotta Tuominen